Kalvolan kirkko

Kalvolan kirkko valmistui arkkitehti Launiksen suunnittelemana vuonna 1921, jolloin Anna kävi rippikouluaan.

Augustin Ehrensvärd lienee tuonut syreenipensaat aikoinaan Suomenlinnaa koristamaan. Järvenpään pihapiirissä ovat sireenit kukoistaneet juhannuksen tienoilla voimakkain tuoksuin ja vienoin liloin kukin. Sireenipensas suojasi pihan tien puolelta ja niistä oli istutettu sireenimaja niin Järvenpäässä, kuin Emmallakin naapurissa.

Haarapääskyt kuuluivat kesään

Navetan ja vanhan riihen räystäiden alla sekä isossa kotiliiterissä pesi haarapääskyjä, jotka koulun alkamisen aikaan elokuussa kerääntyivät sähkölangoille parviksi. Saunan luona koivuissa pesi mustan, violetin ja tummanvihreän välkkeisiä kottaraisia pöntöissään. Niiden taitavaa laulua ja monenlaista äänien matkimista oli hauska kuunnella ja kenties vihellellen koettaa saada juttelemaan.

Nyt lehmät ovat "muuttaneet Forssaan". Uusi aika ja tehokkuuden vaatimukset ovat tulleet maaseudulle ja sen kulttuuri on muuttunut kovasti ja väki vähentynyt. Myös pääskyset ovat harvinaistuneet ja kottaraisia tuskin näkee. Tilalle ovat tulleet sudet ja karhunkontiot, joita lapsuudessa ei Mäyrän kulmilla näkynyt. Ensimmäiset suden jäljet ilmestyivät 70-luvun alussa ja nyt ne kuuluvat seudun eläimistöön jo vankasti. -90luvulla levisivät idän suunasta hirvikärpäset, jotka haittaavat marjametsään menijöitä. Kehitystä?

Luonnon kauneutta

Uurtaanharjun männiköissä kukoistivat äitienpäivän tienoilla sinivuokot laajoina kasvustoina. Etenkin talon kohdalla harjulla jossa lapsuudessani istuttiin kevätkaloja perkaamassa. Kukille oli valoa ja moreenimaata ja kalojen perkeistä tuli maaperään fosforia, joka antoi luonnollisen kasvuvoiman.

Kukkataulun unikot ja ruiskukat on Saimi Peltonen neulonut ristipistotauluksi.

Kalle ja Matilda Järvenpää sekä Järvenpään sisarukset

Kallen ja Matildan lapset ovat kuvassa 1968: Takaa: Vihtori, Martta ja Emma
Edessä: Fanny, Anna, Enni ja Saimi

Kallen ja Matildan kuva on suurennos kartonkipohjalle ja valokuvaaja on lisännyt siihen värit. Kuva on kuulunut heidän tyttärelleen Enni Koskiselle ja on otettu joskus 1900-l. alkupuolella.

Uurras oli oli ennen hyvä kalavesi

Kuva: Uurtaan saari, jonka takana on Selkäsaari. Taustalla häämöttää Urjalan puolella oleva Sulkosen vuori. Uurras on ollut hyvä kalavesi ja runsas vesilinnustoltaan. Keväisin saatiin järvestä kopantäysi Lahnoja ja haukia, jotka suolattiin ja säilöttiin aittaan.

Myös rysillä on aikoinaan kalastettu ja rannan harjulla kasvoi runsaasti mustikoita.

Patrikin ja Karoliinan lapsia Uurtaan rannan Niemen Järvenpään torpasta

32.29 Patrik Henrikson Ojamo*4.6.1832 Urjala, Välkkilä Ojamo +24.3.1894 Kalvola Kuurila , Järvenpään paikan perustaja

oo 17.10. 1862

32.30 Karoliina Heikintr. *5.12.1836 Kalvolan Sittalan Korkeamäestä

Lapset:

1. Hilma Vilhelmiina *24.8.1863 Urjala Hakolahti Wähätalon Ojamossa +1868 Urjala

Välkkilä

1. Iida *18.4.1866 Urjala Hakolahti Wähätalon Ojamossa +11.2.1955 Kalvola (88v.) oo Adrian Ylhäinen *5.3.1875 Kalvola Mäyrässä

2. Amanda Karoliina *31.12.1867 +1869 Välkkilä (2v.)

3. 16.15 Kalle *26.4.1870 Kalvola Kuurila Järvenpää

4. Hilma Amanda *2.12.1871 Järvenpäässä +15.10.1938 oo Kalvolan Ohtisten Kaaronojalle

5. Hilda Alina *22.4.1873 +15.10.-38 (65v),” oo Ylhäinen Juhonp. Aaro *22.5.1862 Kalvola, Mäyrä +13.4.1945 >Herastuomari Väinö Ylhäinen *21.7.1895oo Kaija

>Mauri Ylhäinen *1897

>Alma Iida Ylhäinen *28.4.1905 +29.10.1999 Almalla on poika Eero. Alma kävi karjanhoitokoulun ja asui elämänsä Ylhäisten mäellä ”Koulukalliolla”. Opettaja Irja Eerola Mäyrästä muisteli, kuinka entisaikaan koulua pidettiin Ylhäisten pirtissä. Oppilaita oli jopa 50 samalla opettajalla, eri ikäisiä, aikuisiakin. Anna-Kaisa Ylhäinen muisteli, miten hänen tätinsä oli hyvä leipomaan rusinaisia piimäkakkuja ja mielellään sunnuntaisin keräsi kimpun kieloja ja sitten myöhemmin myös päivänkakkaroita ja harakankelloja. Alma keritsi lampaita, kehräsi villoja, lypsi ja teki töitä niin kauan kuin jalat kantoivat. Hän oli kova lukemaan kirjoja ja lehtiä ja pysyi loppuun asti mieleltään virkeänä. Hän oli myös kiinnostunut ihmisistä ja asioista, mutta oli vaatimaton, eikä halunnut tehdä itsestään isoa numeroa. (Anna-Kaisa s. Ylhäisen muisteluista tädistään Almasta tämän muistotilaisuudessa)

6. Juho Vihtori Alhainen*9.6.1875 +26.6.1947 ” >W. Iisakki Alhaisen serkku äitien (Esterin tyttärien Karoliinan ja Wilhelmiinan puolelta), Alhaisten isäntä

7. Eva Erika eli ”Riika-täti” *19.12.1876 oo Kalle Vihtori Laine *6.10.1875 +4.1.1931 Iittalasta >Ylikap. mest Teuvo L. , Kalle Laine ”sota-Kalle”, Urho Laine, Niemen kartanon puuseppä Eino Laine

8. Emma *21.3.1881 oo Mäenpää Iittalassa

9. Alma Vilhelmiina *16.12.1883 oo Vilho Eerola *26.6.1870 Kalvola Niemi

Patrik muutti lapsineen Ojamosta 1869 Kalvolan Kuurilan myöh Taljalan Järvenpään torpaan, jota myöskin joskun ”Radansuuksi” mainittiin. Kulkihan Kuurilan kartanosta ennen sotia rata puiden kuljetusta varten Mäyrään ja alku kohta varmaan oli jossakin Järvenpään luona. Vaunussa pääsi Kuurilaan asti, mutta sitten piti kävellä tai pyöräillä loppumatka.

Kalle-pojasta tuli aikanaan tilan lunastaja ja jatkaja, kun taas hänen Juho-veljensä alkoi viljellä Alhaista. Karoliina-mummo oli pieni ja hyvin kiltti ihminen.

Hilma Kaaronojan oli poika Väinö Vihtori Kaaronoja *28.4.1899 Väinöllä oli kolme sisarta ja yksi veli: Aino, Lyydia, Fanny ja Kalle Kaaronoja.

Juho Vihtori Alhainen *1875 oo Matilda Auroora * Riuttanen *7.3.1879 Urjalassa

Keikkalaa ja Sittalaa portilta portille s. 42 kerrotaan Äimäjärven Franssilan rannasta Koivurinteen vanhainkodin kohdalta seuraavaa: Kalle ja Eriika Laine Sittalasta ostivat kolme sarkaa maantietä järvelle ja puolet punaisesta ladosta. Vanha Kalle sai elantonsa kunnallisena ruumisarkkujen tekijänä, mutta valmisti myös pöytiä, tuoleja, sänkyjä.

Eriikan vanhin poika Urho Laine osti myös pari hehtaaria peltoa Franssilasta ja hankki elantonsa kuskaamalla hevosellaan niin Salomaan kuin Suomisenkin kaupan tavarat Iittalan asemalta. Urhon poika Teuvo Laine jäi eläkkeelle puolustusvoimain ylikapellimestarin virassa johdettuaan mm. monet linnan itsenäisyysjuhlan soittokunnan esitykset. Hän oli nuorena laivaston soittokunnassa veljensä Taunon kanssa. Myöhemmin Teuvo oli sotilassoittajana saattamassa kahta Suomen presidenttiä Risto Rytiä ja Juho Kusti Paasikiveä haudan lepoon Narvan marssin tahdeilla 1950-luvulla. Hän työskenteli Helsingin varuskuntasoittokunnan päällikkönä. Sittemmin U.L. johti 60 miehen soittokuntaa Kekkosen hautajaisissa. (Aamulehti 15.9. 1993)

Eino Laine jatkoi isänsä työtä puuseppänä.

Nuorin Eriikan ja Kallen pojista oli Kalle Laine eli sota-Kalle. Kalle kuljetteli isänsä kädentöitä nuorena vesikelkalla. Välistä hän sai kyydin jonkun reen perään ja kulki sitten ”körökyytiä” ruumisarkunpäällä istuen kohti Iittalaa. (s.52) Kalle oli Vihtorin ja Fanny-mummon serkku, joka haavoittui sodassa. Hän toi rintamalta kotiin ja sittemmin Kalvolan hautausmaalle sen puisen ristin, joka pystytettiin venäläisen ammuksen surmattua monta Kalvolan poikaa korsuun Kannaksella. Kalle lunasti perikunnalta kotimökin Sittalasta sekä nämä Franssilan sarat eli tilan nimeltä Rantapelto. Kalle oli töissä lasitehtaan pottituvalla. Potit olivat savesta tehtyjä n. metrinmittaisia lieriöitä, joihin lasihiekka sulatettiin, kun tehtiin värilasia. Sota-Kalle kyseli mielellään nuorilta miehiltä armeijan nimityksiä, esim. mikä on Hevjsp ym.

Emma Mäenpää oli myös pitokokki ja laitteli häitä ja hautajaisia. Kirjasessa Keikkalaa ja Sittalaa portilta portille (s.18) kerrotaan Kalvolan Luspakanmäen Koivikon talosta, jossa 20-luvulla asui 20-luvulla nuorena leskeksi jäänyt Emma Mäenpää kahden lapsensa, Aarnen ja Annan, sekä anoppinsa Vilhelmiinan kanssa. Emma s. Mäenpää oli tullut Kalvolan ja Urjalan rajamailta Uurtaan järven päästä pappilaan sisäköksi ja tutustunut täällä Luspakanmäessä asuvaan hauturi-kirvesmies Vihtori Mäenpäähän ja mennyt tämän kanssa naimisiin. Vihtori kuoli 33-vuotiaana ja Emma jäi yksin huoltamaan kahta alle kouluikäistä lasta ja anoppiaan. Ollessaan herrasväessä piikomassa hän oli oppinut vaativammankin ruuanlaittotaidon. Hänestä tuli nyt pitokokki, jonka apua ja taitoja tarvittiin ympäri pitäjän. Pappilassa hän kävi auttamassa suuremmissa leipomisissa ja pyykkipäivinä.

Anna ja Aarne lähtivät liikealalle, Anna Piminoffin kauppaan, joka toimi nykyisen lasitehtaan linja-autojen parkkipaikan kohdalla. Aarne työskenteli aluksi viereisessä hämeenlinnalaisen Skogsterin sivuliikkeessä, jonka kaupanhoitajana tuolloin oli Jalmari Suominen (nykyään Rauta-Hakala).

Taksvärkkityöt kartanossa olivat rankkoja, kuten Iisakki Alhainen ystävänsä Hannes Gebhardin Valvoja-sanomalehdessä kirjoitti, saaden aikaan korjauksen tähän epäkohtaan. Matkaa oli yli 20 km ja oli lähdettävä, vaikka olisi ollut omiakin peltotöitä odottamassa. Kritiikki torppareiden vuokrasopimukseen kuuluneita taksvärkkitöitä kohtaan aiheutti sen, että Iisakki Alhainen joutui perheineen muuttamaan Kiteelle. Mukana meni siis myös Karoliinan sisar ja Korkeamäen tr Wilhelmiina (*4.12.1846). Kalvolasta ja Pirttikoskelta muutti vuosisadan vaihteessa monta perhettä Kiteelle. Myöskin Lamminpään Amandan äiti, Wilhelmiina Lehti lähti miehensä Joosefin, poikansa Vihtorin ja miniänsä Ida Karoliina Kallentr. Tammelasta kanssa Kotkajärven Lehtivehmaalta vuonna 1905 Kiteelle.

Urjalan ja Kalvolan vanhoja asukkaita aina Patrik Ojamoon

Aulis Oja kertoo, luvussa ”Kalvolasta Urjalaan liitetyt kylät”:

Annulan kylä oli jo 1539 kolmitaloinen. Talot olivat Pietari Juhanpojan omistama Jutila, Niilo Einonpojan omistama Sipilä ja Olli Heikinpojan omistama Äyräs eli Mokka. ..Näin kylässä 1870 oli viisi taloa, Jutila, Käpynen, kaksi Sipilää ja Äyräs eli Mokka. Annulan ensimmäinen torppa oli 1789 perustettu Kajala, jota seurasivat 1840-luvulla Rintamaa ja Takamaa, 1850-luvulla Käpynen ja 1860-luvulla Korkeemäki. 1870-luvulla Annulan alueen torpista oli jäljellä vain kaksi Korkeemäki ja Takamaa. (Oja s.33).

Annulan Korkeemäki on eri paikka kuin missä asuivat Kalvolan Sittalan Korkeamäen asukkaat Jacob Ericss. (Jaakko Erkinp.) *1742 ja Maria Johansdr *1755

Hakolahdessa, jota jo 1500-luvun puolivälistä alkaen nimitettiin myös Välkkiläksi, oli 1539 yksi ainoa talo, jonka isäntänä oli Pietari Sipinpoika niminen mies. Jo 1548 tämä yksinäistalo jaettiin saman Pietari Sipinpojan ja erään Olli Niilonpojan kesken kahtia. Aikaa myöten kantatalosta ruvettiin käyttämään nimiä Heikkilä, Vähätalo ja Anttila sekä uudesta osatalosta nimiä Huovila, Isotalo ja Kallela. (Välkkilän koulun luona on edelleen Isotalo-niminen tila.Nykyisen Sulkosen perustaja Juho Erkinpoika Sulkonen tuli Lempäälästä ja hänelle erotettiin edellä mainitusta toisesta päätalosta Huovilasta Sulkonen.) 1560 erotettiin Heikkilästä eräälle Tuomas Martinpojalle nimeltään tuntematon talo…1792 erotettiin Heikkilän talon pojalle, Matti Erkinpojalle uusi talo Mattila, 1809 erotettiin Heikkilän talon pojalle Juha Antinpojalle Jussari sekä 1814 kylä takamaalle muodostetut Hirsjärven ja Lahman uusdistalot. …1870 oli Hakolahden kylässä perustetuista torpista jäljellä 16 torppaa, Hiukkamäki, Kankaanpää, Kankainen, Kannisto, Kengänsaarikko, Kytölä, Mansikkamäki, Myllymäki, kolme Ojamoa, Salomäki, Sykkälä, Tomukorpi, Valkama ja Vastamäki. (Oja s.34)

Seuraavassa tullaan Urjalan Välkkilän Vähätalosta Hakolahden Ojamon kautta Kalvolan Järvenpäähän ja Alhaisiin, jotka ovat siis alkuaan veljesten Kallen ja Juhon talot.

1124. 897 Heikki Urponp./Henric Urbanuss. Heikkilä * n. 1650 Urjala, Kokko +20.9.1703 Urjala Välkkilä. Välkkilän Heikkilän isäntä 1683-1704. Kuhlmanin komppanian rakuuna 1684. 1. ratsumestarikomppanian rakuuna 1691. Sääksmäen rakuuna 1695.

oo

1124. 898 Maria Påhlsdr. *1660 +26.1.1721 Urjala, Välkkilä.

Vanhemmat Välkkilän Vähästätalosta?: samaan aikaan Välkkilän Vähätalon isäntä (Marian veli?)Sigfrid Påhlson hru Juliana ja naapurissa Thomas Påhlsson ja Carin hru.

Lapsia:

1. 562.449 Juho Heikinp.Heikkilä. *1679 Urjala Välkkilä

2. Matti Heikinp Vähätalo, Taloll. *24.8.1685 Urjala Välkkilä Heikkilä +5.4.1765 Heikkilä

3. Anna Henricsdr. Heikkilä, Rusthollin tr. *18.11.1700 Urjala, Välkkilä, Heikkilä +25.10.1767

Urjala Välkkilä.

1124. 899 Eskil Eskola

1124. 900 N.N.

L. 562. 450 Valborg Eskontr. Eskola *1679 Tammela, Kojo

1124. 901 Henrich Jöransson Mokka *1645 +30.6.1697 Urjala Annula, Mokka. Isäntänä 1686-

1701.

1124. 902 Brita Henricsdr. Mokka *Urjala Annula noin 1640

L.

1. Brita *7.10.1670 +11.2.1760 Urjala Annula, Jutila

2. Johan Henrikss. Mokka Taloll. *1675 +26.3.1721 Urjala Annula (46 v.)

3. 562. 451 Olof Henricson Mokka , Taloll. *1678 Urjala Annula +26.5.1748

1124. 903 Michel

1124 904

L.

562. 452 Valborg Michelsdr. *3.4.1681 Padasjoki, Nyystölä, Krusila

1124. 907 Matts Danielsson, Kännölän puustellin lampuoti 1723-31 *24.11.1699 Huittinen +25.5.1766 Huittinen (66v.)

oo1722

1124. 908 Caisa Ericsdr. *15.7.1699 Huittinen

562. 454 Maria Mattsdr. *1724 Huittinen Leppäkoski Skraatarla

1124.911 Barthold Gylich Kornetti, *noin 1690 +23.6.1743 Urjala (53v.) Vesilahden Arpiaisten

isäntä

(vihkimättä)

1124.912 Lisa Henrichsdr.

L.

1. Anders Gylich, torvensoittaja *1709 *1762 Pälkäne (53v.)

2. 562. 456 Agneta Bertilsdr.17.7.1721 Urjala Kehro Laurila +11.2.1803 Urjala Hollo (81v)

2. pso Elisabet Andersdr. Stålhane *13.11.1739 Tyrväntö. Vanh. Anders Nilsson Stålhane ja Brita Elisabet Pistolhjelm.

1124. 913 Mats Matinp. Nölkki Taloll. vävy, *1635 Akaa, Käyrälä +2.7.1711 Akaa Käyrälä, Mikkola (76v. ) Akaan Käyrälän Mikkolan Isäntä 1689-1704

oo

1124. 914 Brita Pertintr. Mikkola *noin 1643 Akaa Käyrälä +23.6.1723 Akaa, Käyrälä, Mikkola (80v) Vanh. Bertil Yrjönpka Mikkola ja Valborg Rekontr Mikkola

L.

1.

2. Anna *1685 Akaa Käyrälä Mikkola oo Heikki Heikinpoika Pietilän 2. vaimo Kalvola,

Taljala (Matilda Kallentr. Järvenpään s.Sillanpään isän esiäiti)

3. Maria *1685

4. Erik Matss. Nylander Sotilas

5. Jöran Matinp. Vähä-Mikkola Kuudennusmies, taloll. *12.3.1690 Akaa Käyrälä +2.2.1746 Akaa Käyrälä (55v)

6. Heikki *2.1.1693 Akaa Käyrälä +29.7.1739 Akaa käyrälä (46v.)

Bertil Mattsson Gardon, Sotilas *1704 Akaa Käyrälä +14.2.1788 Akaa Käyrälä (84v)

Talollinen, Välkkilän Heikkilän isäntä 1704-1713.

562.449 Juho Heikinp. Heikkilä *1679 Urjala Välkkilä +1738 Urjala Välkkilä

oo5.12.1699

562. 450 Valborg Eskontr. Eskola *1679 Tammela, Kojo

L. 256.225.Mikko Juhonp. *29.9.1710 Urjala, Välkkilä Heikkilä

2. vaimo Ebba Johansdr. *1677 +13.4.1755 Urjala Välkkilä Heikkilä

562. 451 Olof Henricson Mokka , Taloll. *1678 Urjala Annula +26.5.1748

oo13.3.1721 Urjala Annula

562. 452 Valborg Michelsdr. *3.4.1681 Padasjoki, Nyystölä, Krusila

L.

1. Maria Olofsdr. Mokka *15.3.1721 Annula +19.6.1790 Akaa, Varrasniemi

2. 256.226 Riitta Olavintr. Mokka *15.3.1721 Urjala Annula Äyräs +9.1.1805 Välkkilä

3. Juliana *15.2.1728 Annula

562. 453 Matts Mattsson Sotilas * Karkku, Haro

oo 2.2.1747 Huittinen

562. 454 Maria Mattsdr. *1724 Huittinen Leppäkoski Skraatarla +16.5.1804 Urjala, Salmi, Myllylä

L. 256.227 Tuomas Matinp. Myllymäki Urjala, Lehtin torppari *24.11.1749 Huittinen Leppäkoski, Liuhala

562. 455 Michel Flinck Sotilas Brusilassa *21.9.1710 Humppila Venäjä Einola +11.4.1766 Urjala

Granni (55v)

oo 1.1.1736 Urjala Urjalankylä

562. 456 Agneta Bertilsdr.17.7.1721 Urjala Kehro Laurila +11.2.1803 Urjala Hollo (81v)

L.

1. Michel *15.8.1737 Urjala Brusila

2. Eva *16.12.1739 Brusila +5.9.1815 Urjala Nuutajärvi (75v.)

3. Lisa *14.11.1741 Urjala Brusila

4. Carin Mikontr. Flinck *22.10.1746 + 18.11.1829 Urjala, Honkola, Ehvo, Hakala (83v)

5. 256.228 Maria Mikontr. Flinck *14.1.1748 Urjala Brusila

6. Valborg *1750 Brusila

7. Lena *1752

8. Bartolomaeus *24.8.1754 Urjala Velkala

9. Abraham Jallinoja torpp. *6.12.1758 Urjala Brusila +26.9.1826 Urjala Urjalankylä (67)

562. 457

562. 458

L.

1. 256. 229 Sigfrid Simonsson Iso–Mikkola, itsellinen *15.2.1707 Akaa Käyrälä (60v)

562. 481 Eric *noin 1695

562. 482

L.

256. 241 Henric Ericss. Nuhala, Pietilä Taloll. *1728 Kalvola Taljala +3.2.1782 Kalvola, Kutinen Nuhala (54v)

L.

256. 242 Maria Mattsdr. Vekka * 1.2.1726 Sääksmäki, Ritvala +1.4.1808 Kalvola, Kutinen

256.225.Mikko Juhonp. *29.9.1710 Urjala, Välkkilä Heikkilä. +30.5.1785 Kalvola Mäyrä.

Urjalan Annulan Äyräksen isäntä, Bonde, talon vävy, jonne muuttanut 1751 Sitten Kalvolan Mäyrän takamailla Hietajärven tien varressa olleen Mikkolan torppari. Mikkolan vanha iso hirsirakennus on siirretty Ylhäisten talon takamailta Hietajärven rantaan Kalvolan seurakunnan käyttöön. 2007 Seurakunta on luopumassa alueesta, ja vanhan talon kohtalo on avoin.

oo

256.226 Riitta Olavintr. Mokka *15.3.1721 Urjala Annula Äyräs +9.1.1805 Välkkilä

Lapset:

1. Kirsti *16.5.1756 Urjala Välkkilä

2. Riitta *26.9.1748 Urjala, Välkkilä, Heikkilä +26.4.1804 Urjala Välkkilä

3. 128.113 Matti *15.2.1751Urjala, Kankaanpää +1822 Urjala Välkkilä

Matti rupesi myöhemmin Hakolahden Rakuunan vuoren alla sijainneen Välkkilän Ojamon torpan haltijaksi, joka oli vanhoja Heikkilän talon seutuja, nykyisin paikka kuuluu Hannun Veikon tilaan.

4. Erkki *3.4.1753 Annulan Mokka +30.3.1825 Tammela, Torajärvi, Eerola

5. Valpuri *11.4.1756 Urjala, Annula +8.1.1815 Tammela, Torajärvi

6. Sophia Michelsdr. *13.4.1759 Urjala Annula +31.1.1829 Urjala Välkkilä

256.227 Tuomas Matinp. Myllymäki Urjala, Lehtin torppari *24.11.1749 Huittinen Leppäkoski, Liuhala +3.1.1807 Urjala, Salmi

oo 6.2.1773 Urjala Nuutajärvi

256.228 Maria Mikontr. Flinck *14.1.1748 Urjala Brusila +3.12.1797 Urjala Salmi (49 v.)

Lapset:

1. Thomas Thomass. Myllymäki Torpp. *19.10.1773 Urjala Nuutajärvi +28.9.1817 Urjala, Salmi, Lähti (43v)

2. 128.114 Maria Tuomaantr. *19.3.1775 Urjala, Salmi +1825 Urjala Välkkilä

3. Johannes Hägg Sotilas *3.7.1777 Urjala, Lähti +2.11.1809 Urjala (32v)

4. Greta *4.2.1779 Urjala Salmi

5. Greta *6.6.1780 Urjala Salmi +20.4.1846 Urjala Huhti (65v)

6. Elisabet *4.11.1782 Urjala Salmi + 25.4.1818 Urjala Väkkärä Pietilä

7. Matti *1785 +1804 (19v)

1. puoliso 1799 Urjala Kaitakoski Catharina Johansdr. *1766 Urjala Jaara Kaitakoski

+1808 Urjala Salmi Lähti Myllymäki (41v)

Lapset: Henric *1800

Christina *1803 + 1843 Urjala, Huhti Tupasaari (39v)

256. 229 Sigfrid Simonsson Iso –Mikkola, itsellinen *15.2.1707 Akaa Käyrälä (60v)

oo 5.3.1742 Akaa

256. 230 Lisa Clasdr. Tram *26.3.1723 Sääksmäki, Terinen +25.2.1808 Akaa Käyrälä (84v)

L.

1. Johan Sigfridss. Axberg, Pitäjänräätäli *16.11.1742 Akaa Käyrälä +5.7.1807 Akaa Käyrälä (64v.)aria *5.5.1745 Akaa Käyrälä +22.12.1822

2. Maria Sigfridsdr.*5.5.1745 Akaa Käyrälä +22.12.1822 Kalvola Niemi (77v)

3. Joseph *-.3.1747 +9.8.1747 Käyrälä

4. Henric *5.6.1748 Akaa, Käyrälä

5. 128.115 Yrjö /Jöran Sigfridss. Sparf, Låck Korpraali * 9.4.1751Akaa Käyrälä

6. Anders Sigfridss. Såhlberg, Rakuuna *4.12.1753 Akaa Käyrälä +1809 Tornio (56v)

7. Johan Simonp. Mikkola *1.5.1711 +10.9.1711

8. Gabriel *16.3.1713 +1713

9. Brita *1716 +1717

256. 241 Henric Ericss. Nuhala, Pietilä Taloll. *1728 Kalvola Taljala +3.2.1782 Kalvola, Kutinen Nuhala (54v)

oo 24.6.1763 Kalvola

256. 242 Maria Mattsdr. Vekka * 1.2.1726 Sääksmäki, Ritvala +1.4.1808 Kalvola, Kutinen (82v.)

L.

1. 128. 121 Eric Henricss. Nuhala, Hukari Taloll. Kuudennusmies. *24.2.1765 Kalvola, Kutinen Nuhala +30.12.1807 Kalvola, Kutinen (42v)

2. Brita Heikintr. Nuhala *5.4.1768 Kalvola, Kutinen

256. 243

256. 244

128. 122 Brita Mikontr. Oikolin *25.8.1764 Kalvola, Kutinen, ’19.2.1839 Urjala (74v)

Välkkilän Heikkilän Ojamon torppari

128.113 Matti *15.2.1751Urjala, Kankaanpää 15.3.1751 +23.4.1822Urjala Välkkilä

oo 5.7.1795 Urjala Välkkilä

128.114 Maria Tuomaantr. *19.3.1775 Urjala, Salmi Myllyniemi +18.3.1825 Urjala Välkkilä (49v)

Lapsia:

1. Margareta Christina *13.9.1796 Urjala Välkkilä +24.5.1855 Kalvola, Kautio.
2. 64.57 Heikki *14.1.1799 Urjala Välkkilä +18.2.1861
3. Catharina Elisabeth *25.9.1801 Välkkilä
4. Johannes *19.4.1804 Välkkilä +5.11.1813
5. Gustaf *30.5.1807 Urjala Välkkilä +6.11.1813
6. Ulrica I *17.5.1811 +4.11.1813
7. Ulrica II 7.11.1816, muutt. Kalvolaan 28.1.1836

oo26.12.1836 Kalvola Orjanhirsi Haavistossa med Carl Carlsson Göös s. Nyholm *28.1.1804 Porvoo +7.1.1860 Kutila Haavisto

>Göös/Haavisto, Niittymäki s. Göös >Lindbergejä, Toivoloita, Stenbergejä, Flöjtejä, Niittymäki Juho>Jenny ooLaine Emil>Laine Irja Kaarina S. 30.7.1937 >Aaltonen Oscar >A. Onni >Risto, >Korpelin, >Thomenius >Sandholm Greta s.12.4.1905, lisäksi Niittymäistä tulevat >Suominen (Kallen perhekunta), >Viialat .

Veikko Lamminpään kertoma on seuraava lasitehtaalta kuultu vanha juttu Greta Sandholmin miehen isästä. Vanha Kustaa Sandholm on ollut nuorena jossain rata/tietöissä Venäjällä ennen kuin hän tuli lasitöihin Iittalaan. Siellä oli tapahtunut jutun mukaan seuraavaa: ”.Keisarinna ratsasti valkoisella hevosella valkoiset silkkihansikkaat kädessä ja kysyi: -Oletteko nähneet Kustaa Saanholmia, suomalaisten pomoa?”

Käyrälän kylä on Kalvolan ja Toijalan rajamailla Kiekun tien varressa.

Sotamies

128.115 Yrjö /Jöran Sigfridss. Sparf, Låck Korpraali * 9.4.1751Akaa Käyrälä +17.7.1822 Akaa Lontila (71v)

oo4.11.1783 Akaa Käyrälä Maria Andersdr. *28.1.1760 Akaa Kurisjärvi +18.3.1785 Akaa Käyrälä (25 v)

1.3.1785 syntyy Akaa, Käyrälä

1. lapsi Maria Jöransdr. Sparf, jonka äiti on Kuljun Kartanon piika, Maria Andreass.

2. puoliso, vihitty 5.11.1785 Akaa, Sotkia

128.116 Beata Jaakontytär Simolasta *31.5.1760 Akaa Riisikkala +7.3.1846 Akaa Lontila (85 v.)

Lapset:

2. Elisabet Yrjöntr. Sparf *24.4.1787 Akaa Käyrälä +22.7.1820 Kalvola, Ahlajärvi, Harvia (33v)

2. Johanna *2.4.1789 Käyrälä

3. 64.58 Kreeta eli Margareta/Greta Yrjöntr. Sparf *16.10.1793 Akaa, Käyrälä

4. Helena Yrjöntr. Sparf *6.4.1796 Akaa Lontila +16.1.1846 Akaa Kurvola (49v)

5. Samuel Sparf *22.10.1798 Akaa

Lisätieto: Sisar Lisa Jöransdr Sparf *27.4.1787, Liisa-piika muutti Lontilasta 2.11.1807 Kalvolaan

128. 121 Eric Henricss. Nuhala, Hukari Taloll. Kuudennusmies. *24.2.1765 Kalvola, Kutinen Nuhala +30.12.1807 Kalvola, Kutinen (42v)

1. vmo (vihkimättä) Maria Ericsdr. Heikari *15.1.1760 kalvola, Kutinen, Heikari +14.6.1829 Kalvola, Ojajärvi, Heikari (69v)

Lapset:

1.Eric Petterson Rajaveräjä, torppari *20.7.1789 Kalvola, Kutinen +1857 Kutinen, Rajaveräjä

oo 25.10.1792 Kalvola

128. 122 Brita Mikontr. Oikolin *25.8.1764 Kalvola, Kutinen, ’19.2.1839 Urjala (74v)

2. Elisabet Erkintr. Nuhala *21.10.1789 Kalvola, Kutinen

3. Helena Erkintr. Nuhala *1790 +1791

4. Heikki Nuhala Taloll. *12.1.1792 Kalvola, Kutinen +5.10.1848 Urjala (56v)

5. 64.61 Adam Ericss. Hakari lampuoti *19.12.1793 Kalvola, Kutinen Nuhala +1865 Kalvola, Keikkala, Hakari

6. Ulrika *1796 +1798

7. Gustaf *21.3.1798 Kalvola, Kutinen

8. Hedvig Ericsdr. Nuhala *5.3.1801 Kalvola, Kutinen, Nuhala +12.9.1863 Urjala

Velkala

9. Mikko Voutila, vävy *26.7.1803 Kalvola, Kutinen, Nuhala +6.5.1836 Akaa,

Haanoja, Voutila (32v.)

10.Alexander *1805 +1806

11. David Nuhala *28.12.1806 Kalvola, Kutinen +4.8.1808 Kalvola Kutinen 1v. 7kk

64.58 Kreeta Sparf *16.10.1793 Akaa, Käyrälä

Sotilailla oli jo varhain sukunimet, jotka he saivat palvelukseen astuessaan. Nimi kuvasi jotakin hänen piirrettään. Sparf on suomeksi ’varpunen’, ehkäpä mies oli pienikokoinen?

”Hakolaks, Walkila by Ojamo torp (Wähätalo)

64.57 Heikki *14.1.1799 Urjala Välkkilä +18.2.1861Urjala Välkkilä, Vähätalo, Ojamo

oo 3.7.1825 Urjala Välkkilä

64.58 Kreeta eli Margareta/Greta Yrjöntr. Sparf *16.10.1793 Akaa, Käyrälä

Lapset:

1. Maria Lovisa *3.4.1826 Välkkilä, Vähätalo
2. Maja Lovisa *20.12. 1827 ” ” +9.7.1873 Välkkilä (45v)
3. Isak *4.9. 1829 Välkkilä, Vähätalo +21.3.1833 Välkkilä (3v)
4. 32.29 Patrik Henrikson Ojamo*4.6. 1832 Välkkilä, Vähätalo
5. Ulla Christina 10.2. 1838 jolla oä barn Johan Wiktor *9.11.1857. +12.12.1887 Urjala Välkkilä (49v). Ulla ja Wiktor muuttivat 1862 Kalvola Niemis No 103:een

64.61 Adam Ericss. Hakari lampuoti *19.12.1793 Kalvola, Kutinen Nuhala +29.7.1865 (71v.) Kalvola, Keikkala, Hakari

oo

64.62 Kaisa Simontr. Gustafsvik *11.7.1790 Akaa Hautaa +20.4.1868 Kalvola, Keikkala Hakari (77v)

Lapsia:

1. Mikko Aataminp. Voutila *5.10.1815 +14.4.1828 Akaa, Haanoja, Voutila (12v)

2. Liisa Liinala *22.1.1818 Akaa, Kurisjärvi +16.10.1887 Urjal, Taipale (69v)

3. Beata Kaisa *21.1.1821 Akaa

4. 32.31 Kalle Aataminp. *23.9.1823 Akaa Haanoja, Voutila>vävyksi Sillanpäähän Vuorenkylään Kalvolaan.

5.Gustaf Aataminpka Salander , talollinen Laukeelan Pourulla *15.7.1826 Akaa Haanoja

6. Erkki Juho Hakari *18.5.1831 Akaa Haanoja

Kirjassa Hämeen käräjät II toim. Jukka Peltovirta. Hämeen heimoliitto. Karisto Oy Hämeenlinna 2001,
s. 108- Agronomi Esko Sädevirta kuvailee Pietilän naapurin, Taljalan Perttulan, mummonsa kotitalon, vaiheita ja henkilöitä. Hän kertoo mm. että Perttula tavataan aikakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1544. Taljalan muista taloista mainittakoon jonkin verran aikaisemmin ilmestyneet talot: Kirviä 1496, Pietilä ja Tajanen 1507, Sipilä ja Loistila sekä Seppälä 1494. Pietilä sijaitsi Perttulan ratsutilan kohdalla, Taljalan kylätien toisella puolella. Väkeä, etenkin sotilaita kulki kylällä, sillä em. Sipilä toimi Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin Sääksmäen komppanian vääpelin virkatalona. Em. Perttula tuli v. 1634 lietolaisen Sigfridus Nicolai Kaskaan(ent. Wijnaparta) ostamana hänen pappissukunsa haltuun. Hän oli Kappalainen Kalvolassa, joka tuolloin oli Hattulan kappeliseurakunta. Kalvolasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1660, jolloin Kaskas nimitettiin kirkkoherraksi v. 1661. Vasta 1674 löydettiin Keikkalan kylästä erityisesti Kalvolan pappilalle varattu sotalaitoksen veroista vapaa tila.

1730 Perttulan talon ostaa Akaan, Sääksmäen ja Kalvolan nimismies Anders Steckelborg. Urjalan historian mukaan hän olisi ollut myös 1723 Urjalan nimismiehenä.

Sädevirta kertoo, kuinka 1757 päätettiin liittyä ns. seitsenvuotiseen eli Pommerin sotaan Preussia vastaan. Sinne lähtivät myös Sääksmäen komppanian rakuunat Kutilan Juho Löflund ja Thomas Hwitsten, Niemen Matts Ekenbom, Kutisten Samuel Wråman jne. (s.133). Vuonna 1836 syytinkipapereista ilmenee, että Taljalassa viljeltiin perunaa, joka tuon sodan seurauksena kerrotaan tulleen suomeen Suomen Talousseuran myötävaikutuksella.

v. 1775 kuningas Kustaa III tuli Hämeenlinnaan, Poltinaholle ja tarkasti siellä Sääksmäen sekä ylisen ja alisen Hollolan komppaniat 18.6. ja kiitti joukkoja suomenkielellä. Toisen kerran kuningas saapui Parolaan kesällä 1783. s. 136. (Nykyisen 3-tien reunamalla, Kalvolan ja Valkeakosken rajan tienoilla on vanha rajakivi, jota myös Kuninkaan kiveksi kutsutaan. Kalvolan kohdalla on vielä jäänteitä ns. Selkätiestä, joka oli ikivanha kulkureitti Vanajan etelärantoja kohti Hämeenlinnaa.)

Taljalan Perttulan torppia olivat Kivisilta, Kavala (Äimäjärven etelärannalla, josta

kuljettiin Saviniemeen, Kaaronoja ja Mikkola n. v. 1770 (Ohtisilla) Järvenpää Kotkajärvellä ja Leinamonjärven rannalla Davidin puolikkaaseen kuulunut Kirkkokallio. 1800-luvulla Perttula tuli Niemen kartanon omistukseen, jolloin syntyi joukko torppia mm. Vehkojan Eerola, Heikkilä ja Jaakkola.

Lampuodin poika Kalvolan Sääksniemestä, lampuoti Taljalan Pietilässä Niemen kartanon torppari.

356.253 Heikki Erkinpoika Pietilä *1740 Kalvola Sääksniemi +5.3.1800 Kalvola Niemi Pirttikoski. (Lamminpäät: 128.9)

oo 1.11.1768
356. 254 Maria Jaakontr. *1745 Kalvola Niemi. (Lamminpäät: 128.10)

L. 128.127 1. Antti Heikinp. Pirttikoski *12.10.1770 >64.64 Anna Antintr.*1796 oo 64.63 Heikki Juhonp. Sillanpää *1796

>Sillanpäät, Kujanpäät, Lamalat , 32.32 Anna-Liisa Heikintr. oo Kalle Aataminp. Akaasta >

2. Heikki Heikinpoika Tarpeenniemi *10.7.1773 Kalvola Niemi >Lammintaustat, Lamminpäät…

3. Kalle Heikinp. Pirttikoski *19.8.1776 +1776

4. Kristiina Heikintr. Tarpeenniemi *15.6.1778 Kalvola Niemi

5. Aatami Heikinp. Rimmi *17.9.1781 Kalvola Niemi

6. Ulrika Heikintr. Pirttikoski *29.8.1785 Kalvola Niemi

7. Kalle Heikinp. Pirttikoski *14.9.1789 Kalvola Niemi

Tiedot Heikki Erkinpojan jälkipolvista ja Antista, löytyvät netistä, sivulta

http://www.vlk.fi/hkunta/karisalm/pirttiko.htm#Taulu%202

32.31 Kalle Aataminp Sillanpää torpp., vävy*23.9.1823 Akaa, Haanoja , Voutila

oo 29.12.1850 Kalvola

32.32 Anna Lisa Heikintr. Sillanpää*27.9.1830 Kalvola Kuurila Sillanpää +23.2.1897

Kalvola, Kuurila, Sillanpää (66v)

Lapset:

1. Kalle *16.3.1852 Kalvola, Kuurila, Sillanpää

2. Wihtori *12.9.1854

3. August Kallenp. Vigren *5.2.1857 Kalvola, Kuurila

4. Heikki Evert Kallenpoika Sillanpää, Vouti Salmen kylässä *8.9.1859 +31.1.1898 Urjala Salmi

(38v.)

5. Erland *3.11.1862 (Palveli armeijassa arvalla 3v. 1877-80)

6. Ida Maria *15.8.1865 +25.2.1888 Kalvola Unonen (22v.) oo Vesikivi

7. 16.16. Mathilda *27.12.1869 oo 16.15. Kalle Järvenpää *26.4.1870

8. Aron *28.6.1872 torpp.

9. Emil *11.12.1874 +8.3.1971 Kalvola (96v.)

64.63 Heikki Juhonp. *27.11.1796 Kalvola, Kuurila, Sillanpää

oo

64.64 Anna Antintr. *29.8.1796 Kalvola Niemi, Pirttikosken torppa +29.5.1865

Lapset:

1. Heikki Heikinpoika Sillanpää*11.12.1822 Voudiksi, Urjala Salmeen

2. Maija Stina *1824

3. Karl Gustaf *16.8.1827

4. 32.32 Anna Lisa *27.9.1830 Kalvola Kuurila Sillanpää ooCarl Adamss. eli Kalle Sillanpää *23.9.1823 Akaa Haanoja Voutila

5. Adam *21.6.1835

6. Johannes *28.8.1839

7. Robert *26.5.1842

Kutilan Löflundeista ja Ylhäisistä

Martti Mustonen kirjoitti 1981 tädilleen muistitietoaan Henriikka Loviisa Eerontr:n isän ja äidin suvusta. Eero Ylhäisen *1803 Kutila Taulamaa vanhemmat ovat kirkonkirjan mukaan Erik Johansson s. 1777 Kalvolassa, joka oli joutunut sotamieheksi ja sai surmansa Venäjän ja Ruotsin välisessä taistelussa 1808 tai 1809 Pohjanmaalla, ja vaimo oli Beata Matintr Sol s. 13.12.1779 Kalvola +1866 Kalvola Taljala.

Eero-pojan jäätyä orvoksi hänen piti lähteä mierontielle vielä nuorempien sisarustensa kanssa. Useita vuosia oli hän paimenpoikana milloin yhdessä, milloin toisessa paikassa. 20-vuotiaana rupesi hän rengiksi Akaan pitäjän Lontilan kylään. Siellä hän meni naimisiin palvelustytön, Liisan kanssa kotoisin samasta kylästä Lautakaton torpasta ja muuttivat sitten Kotavehmaalle, jota he viljelivät viisi vuotta. Kotavehmaalta he muuttivat Ylhäisten torppaan v. 1835. Täällä he elivät 18 vuotta hyvin niukkaa ja puutteenalaista elämää. 1853 he muuttivat syvemmälle korpeen perustamaan Alhaisten torppaa pojallensa Iisakille.

Moni Kutilassa (Lamminpäät mukaan lukien) on sukua Kaarnavalkaman sepälle Juho Löflundille *1745 +1816 joka oli entinen ”rikroolin” rakuuna.

Hänen veljensä Anders oli kylän suutari *1740 Kalvola Kutila Harju +1.4.1806 Kalvola Kutila Vätälä. Vanha Juho Löflund oli ollut kartanonherra Ögnelodhin rakuuna *1716 +20.12. 1795 (afsked dragon 79 år)

Pentti Heikkiseltä saan jatkoa suutari Anders Löflundin tytär Beatalle * 30.7.1766, joka avioituu 4.11.1784 Tuomas Yrjönpojalle *1760 Kalvola Kutila Kari.

Heillä pka Taavetti Tuomaanpoika *24.12.1789 Kalvolan Kutilan Kari oo Kristiina Jaakontr. 16.7 1789 Kalvolan Korkeemäessä

Heillä Lapsi Juho Taavetinpoika* 20.9.1823, joka tuli vävyksi Ylhäisiin oo Henriikka Loviisa Eerontr *2.6.1833 Kalvolan Kotavehmaalla, joka oli edellä kerrotun ”vanhan Iisakin” sisar.

Heillä Poika Aaron Juhonp. Ylhäinen.

Seuraavassa siirrytään Pirttikosken torpasta Vuorenkylän Sillanpään kautta Järvenpäähän:

Kalvola Niemi, Pirttikosken torppari

128.127 Antti Heikinp. Pirttikoski *12.10.1770 Kalvola Niemi Pirttikoski

oo

128.128 Elisabet eli Liisa Fredrikintr. Hiedanpää*4.5. 1774 Sääksmäki, Lahinen +19.7.1856 Kalvola, Niemi.

Lapset:

1. 64.64 Anna *29.8.1796 Kalvola Niemis oo Henric Johanss. Sillanpää
   
2. Heikki *9.6.1799, myöh. Lamalan torppari >>Hakalat
3. Adam *31.11.1801
4. Isac *14.10.1803 +11.4.1804 Kalvola
5. Eric *21.9.1805
6. Maja Stina *25.12.1807 oo 1829 Kalvolan Taulomaan Anttila Gustav >> Lyyli Lamminpää
7. Lisa *22.5.1810 oo Adam Korkeamäki *9.11.1807 muuttivat Mäyrän Eerolaan.
8. Antti *1.1.1813 jäi Lamalaan
9. Beata *14.12.1817

1. Anna-tytär avioituu Heikki Juhonpojan (Sillanpäästä) kanssa. Hän oli Järvenpään Tildan mummo.

2. lapsen Heikki Lamalan poika Juho Kustaa *1839 avioitui Korkeamäen tyttären Eva Lisan *1840 kanssa. Heidän lapsensa Erika avioitui seppä Kalle Virtasen, Annulasta, kanssa, kuolleet Urjalassa. Erikan tr Olga oo Smeds, ja Olga Smedsin poika Hugo Smeds asuu Hattulassa.

Virtaset>Raudanmaat Vanajaveden rannalta Kalvolasta >Kauppias Jaakko Hakala ja sisarensa op. Pirkko Huovilainen

5.lapsi Maja Stina *1807 oo1. aviol. Kalvola, Ihalaho Tuomola

oo2. aviol. Kustaa Anttila, Kalvola Taulomaa>Kutilan Valkamat,

Anttilat ja Honkasalot

Ylhäisistä ja Alhaisista

Osuuspankkilehti 3/82 kertoo s.12- 14 Ylhäisistä ja Alhaisista seuraavasti:

Tilattomat ihmiset olivat heikossa asemassa ja vuokrasopimuksella torppaansa hallitsevat joutuivat sidoksiin lopulta niin pahasti, että päivätöillä ei aina ollut rajaa. Tähän tilanteeseen syntyi sopu, kun vuonna 1918 säädettiin niin sanottu torpparivapautuslaki, joka koski perintö- ja rälssitiloja. Myöhemmin vielä tilattoman väestön asuttamista koskeva Lex Kallio, joka säädettiin vuonna 1922. Osuustoimintamme isähahmo Hannes Gebhard löysi työtoverin, mallin ja näytön asialleen löydettyään Walfrid Iisakki Alhaisen. Sattumalta löytynyt mies oli kirjoitustaitoinen torppari… Walfrid Isak kirjoitti kirjeitä Hannekselle ja tämä julkaisi niitä ”Torpan pojan kirjeinä” mm. Valvojassa…

Kaikki alkoi vuonna 1899, kesäisenä taksvärkki-iltana. Taksvärkkityöt Niemen kartanossa oli lopetettu kello kuusi illalla. Niin kuin ”laki” vaati, koska sillä kellonlyömällä alkoi pyhä. Vain yksi torppari, Kullaan Valprii olitehnyt kiertoajelun Sauvolan Hukarille hakeakseen viikon sanomalehdet. Palattuaan sitten takaisin saapui hän sitten rattaillaan lehtiä tutkien tienhaaraan, josta piti kääntyä vasemmalle. Siinä Oikolan ”vuorella” istui lepäilemässä monien kantamustensa keskellä mies hikeä otsaltaan pyyhkien. Valfrid tarjosi kyytiä tai ainakin apua taakojen kantamisessa resoorittomilla rattaillaan.

Niin alkoi tuttavuus ja vuosikymmeniä kestänyt kanssakäyminen ja moniin tapauksiin mm. muuttoliikkeeseen johtanut tapahtumasarja. Olkihattuinen ja vaaleaan kesäpukuun pukeutunut vieras herra oli silloinen tohtori Hannes Gephard, joka mainittuna vuonna vietti kesää Perheensä kanssa Kalvolan Äimäjärven pohjoispäässä. Nyt hän oli saapunut Helsingistä junalla Kuurilaan ja oli kävellen matkalla kesäpaikkaansa. …Matkalla keskusteltiin aluksi syrjäkulmien postista, mutta myöhemmin monet muutkin korjausta tarvitsevat asiat tulivat Gephardin tietoon.

On luonnollista että torpan omistaja isäntä tunnisti vilpittömistä kirjeistä kirjoittaja Alhaisen ryhtyi häntä vastaan toimenpiteisiin… Gebhard tunsi vastuuta suojatistaan ja huolehti silloisen rajaseututyön johtajan avulla siitä, että tämä sai ostetuksi itselleen tilan Kiteeltä 1901… Alhainen oli ammattitaitoinen, sitkeä ja ahkera. Hän oli meijerin perustaja, mukana kaupan aikaansaamisessa ja osuuskassan perustajia. Tilattoman väeston alakomitean jäsen hän oli 1901-1905 ja eduskuntaan hänet valittiin 1917, puolue oli kokoomus… Alhainen oli käynyt toistakymmentä viikkoa kiertokoulua, pari vuotta pientenlasten koulua ja saanut opetusta muillakin tavoin.

Miksi Alhainen ja Ylhäinen? Kysymys on vain korkeuseroista kuten jossakin on Ylitalo ja Alitalo.

Kirjoittajan Matti Ylhäisen sukujuuret ulottuvat Kalvolan Taljalan kylään, jossa Ylhäisten torppaa piti Erik Erikinpoika(* 26.6.1803 Kalvola Kutila Taulamaa). Hänen poikansa, ”vanha Iisakki” muutti Alhaisten torppaan Kuurilan kylään kolmen kilometrin päähän, raivasi sen poikansa Walfrid Iisak Alhaisen (*12.10.1869+26.3.1947) kanssa ja otti nimen paikan mukaan. Alun perin oli torpan nimi ollut Viborg eli Viipuri.

Vanhan Iisakin sisaren Henriikka Loviisan jäädessä Ylhäisiin tuli hänen miehekseen Juho Taavetinpoika, ja heistä alkoi Ylhäisten suku. Heidän kahdeksasta pojastaan Patrik muutti perheineen (vaimo, tytär ja 7 poikaa) Kiteelle 1902. Nuorin pojista meni siellä naimisiin ja tästä avioliitosta on Matti Ylhäinen, Koillis-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja. Vanhan Ylhäisen torppaan jäi Juhon ja Henriikan pojista Aaron ja hänen poikansa Väinö hänen jälkeensä.

… Alhaisista lähti siis Walfrid Isak Kiteelle ja hänen myötään vanha Iisakki ja hänen sisarensa Ulla. Näin tyhjäksi jääneen torpan kontrahti siirrettiin sitten Kiteeltä käsin W.I:n serkulle äidin puolelta, Juho Vihtori Järvenpäälle, joka otti tilan mukaan nimen. … Gebhard ja Alhainen itsenäistivät torpparin, tekivät tilallisen tilattomasta. He perustivat osuuskassatoiminnan tuekseen rahatalouttaan hoitamaan.

Heikki ja Esteri Korkeemäessä. Kiteelle uusia asukkaita.

Kalvolan Sittalan Korkeamäki

256.233 Jacob Ericss. (Jaakko Erkinp.) *1742

oo 1778

256.234 Maria Johansdr *1755 Vanhemmat, katso edeltä, joko Urjalasta tai Hattulasta

Lapset:

1. Tuomas Jaakonp Plan, sotilas. *22.11.1779 +n. 1813 (34v) oo Kaisa
2. 128.117 Eric Jacobss. (Erkki Jaakonp.)Korkeamäki *7.4.1781oo

128.118 Greta Jacola (Reetta Jaakkola)*1778 Urjala

3. Urban Kalliomäki, Torppari *24.4.1783 Kalvola Sittala Korkeamäki +26.12.1859 Kalvola, Taljala, Kalliomäki (76 v 8kk)
4. Leena Jaakontr.*2.1.1786 +11.12.1851 Kalvola, Kutila Ollola (65v 11kk)
5. Christina/Stina *16.7.1789 Kalvola Sittala +21.4.1869 Kalvola Sittala oo Taavetti Tuomaanpoika *24.12.1789 Kalvola Kutila Kari on Suutari Anders Löflundin jälkipolvea.
6. Maria Maijala, itsellinen, torppari*24.6.1792 Kalvola, Sittala +1.11.1839 Kalvola Taljala (47v 4 kk)
7. Isaac Hakola *25.3.1798 Kalvola, Sittala, Korkeamäki + 29.1.1884 Kalvola Lintumaa Hakola (85v 10 kk) Torppari Lintumaan Hakolan torpassa.

Pirttikosken Viitasen torpassa syntyneen Alma Karoliina Jokisen esivanhemmista on käytössäni ollut H.A::n 5.7.1992 tekemä monistesarja, jonka olen saanut Erkki Lamminpäältä. Siinä esiintyy Kalle Kallenp.Jokinen* 10.11.1871, joka ei kuitenkaan ole kasvattiäitini Hilja Järvenpään isä Kalle Jokinen, joka oli Niemikotkan silloinen isäntä, vaikka tämä toinen Kalle Jokinen onkin samoilta kulmilta 117. Ericin ja Greta Korkeamäen pojan Mats Ericss. Korkeamäen *1802 pojan poika läheisestä Muulin torpasta. Tästä pääsemmekin Gretaan, joka on tullut Korkeamäkeen miniäksi Urjalasta.

256.235 Erkki Matinpoika Kolu, syntynyt 15.4. 1751 Urjala,Järviö,Kokkila,Uotila

oo 17.4.1774 Urjala, Salmi, Kolu

256.236 Maria Antintytär Kolu, syntynyt 20.5. 1748 Urjala,Salmi,Nissi.

L.

1. 128.118 Greta Jacola (Reetta Jaakkola)*(1.5.) 17.4.1778 Urjala Jacola +10.9.1856 Kalvola

2. Matti (23.2.)*20.1.1780

3. Anders 20.8.1782

4. Johan (2.9) 9.9..1785 Kalvola Viitasiin +13.12.1853 (68v.)

Erkki Matinpoika tuli 1770-lopussa vävyksi Jacolaan. Eric ja Maria näyttävät kuolleen 1780-luvulla, lapset Mattia lukuun ottamatta siirtyvät enolleen Samuelille Jacolaan kuuluvaan Kolun torppaan ja sieltä takaisin 1790-lopulla takaisin Jacolaan palvelijoiksi. V. 1801 Greta ja 1810 alussa Johan tulevat Kalvolaan ja avioituvat täällä.(Johan ooLiisa Andersintr Kotkajärven tr.Annan *10.6.1789 Viitasista >lapset Ulrica, Henric, David, Eric, Majastina ja Lovisa sekä Elisabeth ja Anna *24.9.1830.)

Taljalan Vehmaanperän torppari

128.117 Eric Jacobss. (Erkki Jaakonp.)Korkeamäki *7.4. 1781Kalvola, Sittala, Korkeamäki +16.6.1862 Kummit: Torppari Heikki Kullaa, torpan vaimo Kaisa Muuli poikansa Erkki ja vaimo Maria Juhontytär.

oo (4.12.)/5.11.1801

128.118 Greta Jacola (Reetta Jaakkola)*(1.5)./17.4.1778 Urjala Jacola +10.9.1856 (Alma Jokisen… ja

Karisalmen tutkimusten mukaan on sama ihminen ja tullut siis Urjalan Salmesta.)

Lapset:

1. Kullaan vävyksi 1828 siirtynyt Matti *24.9.1802 +10.8.1858 oo Ulrica *15.12.1811 Kalvola Kullas (Muulinjärven rannalla), +6.12.1885. Matti oli Karoliina Korkeamäen myöh Ojamon kummi.

Kullaan Matin ja Ulriikan lapset:

1. Heikki *16.3.1829 +8.2.1833

2. Iisakki *25.7.1832 +11.2.1833

3. Heikki *20.6.1834 oo Erika Karolina Eriksdr. Lepistöstä *25.12.1836 Viljelivät Kullasta.

Tr. Ida oo Seppä Manasse Järvinen. Heillä tr. Emma Karoliina oo V.I. Alhainen,

Iisakki Alhaisen ja Vilhelmiina Korkeamäen *1846 poika, muuttavat Kiteelle.

4. Ulla Maria *5.10.1837 1854-62 piikana Paakkoisissa, -63-64 Pusassa, -65kotona Kullaassa ja loppuajan palvelijana Niemen kartanossa.

5. Kalle *25.11.1841 +6.10.1892ooI Karoliina Adamsdr. *1841Muulin torpantr Iida Maria Niinistö *1845 jonka pka Henrik Saloranta nai Hilda Kallentr:n Korkeemäestä *1874, muuttivat Karjalaan. Monta lasta mm. Iida *26.3.1881ooKalle Koivula Vehkojalla

6. Anna Mathilda *12.6.1844 oo renki Wiktor Gustafson Urjala, Lintumaa Nisuniemi

Kaksoset

7. Eva Christina *17.7.1848 oli Pirttikoskella Niemen palvelijana

8. Matthias *18.7.1848, vamm. Asui Muulissa 1873-74, muutti takaisin Kullaaseen.

9. Ida Carolina 17.7.1852 +15.9.1852

2. Johan *6.12.1804 +1808
3. Adam Korkeamäki *9.11.1807 Vehmaanperässä oo Liisa Antintr. *22.5.1810Niemen Pirttikoskesta muuttivat Kalvola, Mäyrä, Eerolaan
4. 64.59 Heikki Korkeamäki *19.5.1810
5. Maria *27.8.1813 oo 4.2.1838 Henrik Johan Andersson Tyrväntö, Lahdentaan Herrala
6. Anna Stina *24.5.1816 +20.8.1817
7. Johan Lähteenmäki *15.4.1820

Sofia Kettunen kertoo Heikki-isännästä:

Siihen aikaan asui mies, Heikki-niminen, tällä paikalla. Pitkä ja tumma, komeakin. Oli silloin metsissä isoja puita paljon. Parruiksi niitä pilottiin ja hevoskyydillä kauas Turkuun kuskattiin. Isoissa porukoissa kuljettiin, matkan varrella yövyttiin, hevosia syötettiin ja lepuutettiin. Yksi tällainen yöpymispaikka oli Rengon kirkolla Muurilan kylän Laurila-nimisessä talossa…Sattuipa talossa olemaan tytär, Esteri nimeltänsä, nuori ja korea, joka vireästi toimitteli askareitansa matkamiehille kahvia keitelleen jotta pitkänhuiskeat palmikot heilahtelivat.

Tähän isoisen talon tyttäreen iski nyt silmänsä kaukaa Kalvolan takamailta tullut Heikki-poika, iski niin lujasti, ettei enää irti päässyt, ei tyttöä mielestään heittää voinut, vaan mennen tullen Turkutiellä poiketa piti kaunokaistaan katsomassa. Eipä ollut Esteri-neitokaan epäuskoinen ja valloittajalleen vastahakoinen, vaan sovinnolla suostui hän armaansa aatoksiin ja ehdotuksiin lähteä hänelle ehtoisaksi emännäksi…

Halusi vaihtaa isommat olosijansa pienen paikan pienille pihoille. ”Menet sinne isoille metsille, siellä sudet sinut syövät, karhutkin pelottelevat”, niin esteli kotiväki, joka ei mielellään olisi tytärtään toiseen pitäjään kauas ”metsäkulmalle” päästäneet. Vaan ei kuullut heitä Esteri-tytär, sulhoaan vain seurasi ja niin nostettiin kerran nuorikon kauniit kapioarkut Kalvolan takamaan pojan rekeen.

- Niitä arkkuja tosiaan oli monta, sillä olen minäkin nähnyt ainakin viisi, yksi oli aikanaan Korkeamäen aitassa ”aarteita” täysi, yksi Alli Haapasella, yksi Sohvilla, yksi Radansuussa… Esteriä on pidetty hyvänä ihmisenä ja esikuvallisena kasvattajana. Siitä kertoi äiti usein lapsena ollessani, miten he sisarukset tottelivat heti, kun äiti vaan katsoi, ei tarvittu kieltoja ei torumisia.

…Laurilan sukua oli Rengossa suoraan alenevassa polvessa Eerola, kaksi Rekolaa, Sipilä, Laurila ja Eskola –nimiset talot.

Kalvolan Sittalan Korkeemäki (nyk. Alanne)

64.59 Heikki (Henrik Erikson) (Korkeemäki) *19.5.1810 Kalvola Sittala Kopio

oo3.10.1834 Renko Muurila Laurila

64.60 Esther Israelintr (Ali-Laurilasta) (Heikin 2. av.) *3.10.1804 Renko Muurila Laurila

Lapset:

A Maria Ulrika *17.6.1835 oo1855 Jeremias Lepistö

B. 32.30 Carolina *5.12.1836 oo1862 Patrik Ojamo >>Salomaat,Koskiset, Järvenpäät, Ahoset

C. Eva Lisa *3.2.1840 oo 1.av. Jakob Vahtervuori, 2.aviol. Juho Heikinp. Lamalasta. Muutti tällöin Perhon Keinulaan sepänemännäksi. >Hakalat ym. Ks. Pirttikosken torpp. Antin ja Liisan pka Heikki jäljempänä.

4. Fredrika *15.4.1842 oo Kalle Matinp. Kalvolan Mäenpäästä

5. Mathilda *9.4.1844 +1924 oo26.12.1863 1. aviol Karl Viktor Gustafssonin *27.8.1838 , +3.3.1877 kanssa. Viljelivät Korkeemäkeä. Heille syntyi 9 lasta.

oo 23.6.1878 2.aviol Kalle Kustaa Kallenp. *3.1.1856 +1926, jolloin syntyi vielä 5 lasta.

1 lapsista syntyi kuolleena ja 5 kuoli pienenä.

Mathildan lapset (1. av.)

1. Karl Henrik eli Kalle Suominen *29.4.1864 +21.6.1920 ooMathilda S.

Lapset:

1. 1.Jalmari S. *1888 oo Elsa

Jalmari Suomisella oli kauppa Iittalassa, jota
sittemmin hänen vävynsä Jaako Hakala jatkoi hyvällä menestyksellä monia vuosia.

1. 2. Lauri *1891

1. 3 Hilja *1893

1. 4 Akseli 1903 oo Ruut *1903

2. Ida Matilda *19.4.1866 +24.8.1870

3. Johanna *22.7.1868 oo Kalle Niemikotka (Jokinen) *1863 Johanna menehtyi lasta

synnyttäessään. Kalle avioitui sitten Tammelan Portaasta kotoisin olleen Aunen,

Jalmarin ja Hiljan äidin kanssa, joka myös kuoli nuorena. Hilja jäi tuolloin 3. vuotiaaksi. Tapahtuma kyllä vaikutti häneen varmaankin sillä tavalla, että hän oli aina ystävällinen ja huolehtivainen kaikkia lapsia kohtaan.

Lapset:

Iida Sofia oo 1892 Johan Tamminen. L: Erkki Tamminen ja Aune , myöh.

Ilmonen

Aino oo Väinö Jokinen +1944

Jalmari *1895 +1918 Jalmari oli painunut Hiljalle muistoon.
Kansalaissodan aikana hän lähti kerran hiihtämään Vanajaveden yli kohti Valkeakoskea, jossa hänet surmattiin. Hilja-sisko oli tuolloin n. 9v.

Mv. Martti Niemikotka *27.5.1897 oo Aili s. Eerola

Ensi*1898 oo I Väinö Ahlsten II Vilho Helminen

Aune *1902 oo Aku Mäkinen

Mv. Aukusti Jokinen *1901 oo Saara ”Peräviidan Aku”

Hilja Rakel Jokinen *5.6.1909 +14.2.2002

oo 28.7.1935

Vihtori Järvenpää *23.7.1908 +10.5.1995

4. Mathildan ja Karl Viktor Gustafssonin Korkeamäestä lapsista oli Viktor *1.5.1870 +17.7.1877

5. Ida Maria *5.5.1872 oo Juho Mustonen

6. Erika

7. Pikkuserkut Hilda oo 2.2.1874 Heikki Saloranta (Hildasta tuuli Muulin emäntä.) L: Kalle, Josefiina, Jalmari, Juhani, Uuno, Verneri… ja Helvi ooIvari Veijalainen. Helvin ja Ivarin L. ovat Jukka-Pekka, Marja-Liisa ja Markku Veijalainen. Viimeksi mainittu on on pitkäaikainen nuorten musiikkilehti Suosikin toimittaja, joka tuli tunnetuksi 60-luvulla HämeenlinnanVexi Salmen ja Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin aikoihin.

Josefiina eli Fiina Saloranta lähti vuosisadan joskus vuonna 1910 Helsinkiin pyrkimään lastenhoitajaopistoon. Mutta pyrkijöitä oli paljon, eikä Fiinulla ollut esitettävänään muita papereita kuin kansakoulun päättötodistusm Joku vihjaisi puoliksi leikillään hänelle: menehän yrittämään ruotsalaiseen lastenhoitajakouluun. Ruotsin sanaakaan taitamatta Fiinu meni rohkeasti pyrkimään ja kun oppilaita oli tullut liian vähän, hän pääsi ja valmistui sieltä aikanaan erinomaisin paperein lastenhoitajaksi. Hän toimi Kannaksella Raivolan lastenkodissa lastenhoitajana ja johtajattarenakin, mutta mentyään naimisiin ja muutettuaan toiselle paikkakunnalle ei enää voinut jatkaa tällä alalla.[1]

8. Vilhelmiina *29.5.1876 +7.6.1876

9. (2.av.) Aukusti Suominen *23.11.1878 +193x (Vanhapoika)

10. Eevert Suominen +

11. Korkeamäen isäntä Eevert Alanne *22.11.1884 oo Pirttikosken koulun

pitkäaikainen opettaja Hanna s. Rantakari.

12. Diakonissa Sofia Miina *26.7.1887 +1947 oo 1939Antti Kettunen

Vuosisatamme alussa lähti Korkeamäen tytär Sofia Alanne Helsinkiin, jossa hän perehtyi
parin kolmen vuoden ajan vapaaehtoiseen seurakuntatyöhön. Hän pyrki ja pääsi oppilaaksi Sortavalan
diakonissalaitokselle ja valmistui sieltä diakonissaksi. Vanhempi hämeenlinnalaispolvi muistaa
hänet vielä Hämeenlinnan diakonissana tai seurakuntasisarena, kuten myöhemmin sanottiin. [2]

13. Alma Tilda *29.5.1890 +10.5.1943 oo Vilho Helminen

Alman kuoltua Vilho otti emännäkseen Johanna Niemikotkan tyttären

Ensin*1898 (2. av.)

F. Wilhelmiina *4.12.1846 oo Iisak Alhainen Mäyrän Alhaisista >muuttivat Kiteelle

G. Henrik *12.4. 1850 + 27.8.1852

---

[1] Vanajaveden seutu 29.6.1989, maisteri Kerttu Mustonen-Hukki, artikkeli ”Opin teillä oppineita”

[2] Kerttu Mustonen Hukki, Vanajaveden seudussa 1989