Ylhäisistä ja Alhaisista

Osuuspankkilehti 3/82 kertoo s.12- 14 Ylhäisistä ja Alhaisista seuraavasti:

Tilattomat ihmiset olivat heikossa asemassa ja vuokrasopimuksella torppaansa hallitsevat joutuivat sidoksiin lopulta niin pahasti, että päivätöillä ei aina ollut rajaa. Tähän tilanteeseen syntyi sopu, kun vuonna 1918 säädettiin niin sanottu torpparivapautuslaki, joka koski perintö- ja rälssitiloja. Myöhemmin vielä tilattoman väestön asuttamista koskeva Lex Kallio, joka säädettiin vuonna 1922. Osuustoimintamme isähahmo Hannes Gebhard löysi työtoverin, mallin ja näytön asialleen löydettyään Walfrid Iisakki Alhaisen. Sattumalta löytynyt mies oli kirjoitustaitoinen torppari… Walfrid Isak kirjoitti kirjeitä Hannekselle ja tämä julkaisi niitä ”Torpan pojan kirjeinä” mm. Valvojassa…

Kaikki alkoi vuonna 1899, kesäisenä taksvärkki-iltana. Taksvärkkityöt Niemen kartanossa oli lopetettu kello kuusi illalla. Niin kuin ”laki” vaati, koska sillä kellonlyömällä alkoi pyhä. Vain yksi torppari, Kullaan Valprii olitehnyt kiertoajelun Sauvolan Hukarille hakeakseen viikon sanomalehdet. Palattuaan sitten takaisin saapui hän sitten rattaillaan lehtiä tutkien tienhaaraan, josta piti kääntyä vasemmalle. Siinä Oikolan ”vuorella” istui lepäilemässä monien kantamustensa keskellä mies hikeä otsaltaan pyyhkien. Valfrid tarjosi kyytiä tai ainakin apua taakojen kantamisessa resoorittomilla rattaillaan.

Niin alkoi tuttavuus ja vuosikymmeniä kestänyt kanssakäyminen ja moniin tapauksiin mm. muuttoliikkeeseen johtanut tapahtumasarja. Olkihattuinen ja vaaleaan kesäpukuun pukeutunut vieras herra oli silloinen tohtori Hannes Gephard, joka mainittuna vuonna vietti kesää Perheensä kanssa Kalvolan Äimäjärven pohjoispäässä. Nyt hän oli saapunut Helsingistä junalla Kuurilaan ja oli kävellen matkalla kesäpaikkaansa. …Matkalla keskusteltiin aluksi syrjäkulmien postista, mutta myöhemmin monet muutkin korjausta tarvitsevat asiat tulivat Gephardin tietoon.

On luonnollista että torpan omistaja isäntä tunnisti vilpittömistä kirjeistä kirjoittaja Alhaisen ryhtyi häntä vastaan toimenpiteisiin… Gebhard tunsi vastuuta suojatistaan ja huolehti silloisen rajaseututyön johtajan avulla siitä, että tämä sai ostetuksi itselleen tilan Kiteeltä 1901… Alhainen oli ammattitaitoinen, sitkeä ja ahkera. Hän oli meijerin perustaja, mukana kaupan aikaansaamisessa ja osuuskassan perustajia. Tilattoman väeston alakomitean jäsen hän oli 1901-1905 ja eduskuntaan hänet valittiin 1917, puolue oli kokoomus… Alhainen oli käynyt toistakymmentä viikkoa kiertokoulua, pari vuotta pientenlasten koulua ja saanut opetusta muillakin tavoin.

Miksi Alhainen ja Ylhäinen? Kysymys on vain korkeuseroista kuten jossakin on Ylitalo ja Alitalo.

Kirjoittajan Matti Ylhäisen sukujuuret ulottuvat Kalvolan Taljalan kylään, jossa Ylhäisten torppaa piti Erik Erikinpoika(* 26.6.1803 Kalvola Kutila Taulamaa). Hänen poikansa, ”vanha Iisakki” muutti Alhaisten torppaan Kuurilan kylään kolmen kilometrin päähän, raivasi sen poikansa Walfrid Iisak Alhaisen (*12.10.1869+26.3.1947) kanssa ja otti nimen paikan mukaan. Alun perin oli torpan nimi ollut Viborg eli Viipuri.

Vanhan Iisakin sisaren Henriikka Loviisan jäädessä Ylhäisiin tuli hänen miehekseen Juho Taavetinpoika, ja heistä alkoi Ylhäisten suku. Heidän kahdeksasta pojastaan Patrik muutti perheineen (vaimo, tytär ja 7 poikaa) Kiteelle 1902. Nuorin pojista meni siellä naimisiin ja tästä avioliitosta on Matti Ylhäinen, Koillis-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja. Vanhan Ylhäisen torppaan jäi Juhon ja Henriikan pojista Aaron ja hänen poikansa Väinö hänen jälkeensä.

… Alhaisista lähti siis Walfrid Isak Kiteelle ja hänen myötään vanha Iisakki ja hänen sisarensa Ulla. Näin tyhjäksi jääneen torpan kontrahti siirrettiin sitten Kiteeltä käsin W.I:n serkulle äidin puolelta, Juho Vihtori Järvenpäälle, joka otti tilan mukaan nimen. … Gebhard ja Alhainen itsenäistivät torpparin, tekivät tilallisen tilattomasta. He perustivat osuuskassatoiminnan tuekseen rahatalouttaan hoitamaan.